Dethär är jag
Tässä minä olen
This is me
År 2026 har börjat med fart – jag fick utmärkelsen ”stigande stjärna” som en av 200 bland mer än 2200 bidrag till International Watercolour Masters 2026 I Lilleshall i maj. Det känns toppen, fast min tavla endast deltar i den virtuella delen av tillställningen. Men stjärna ja det är inte fy skam det! Sedan valdes jag med i European confederation of watercolour societies symposium i Gdansk i september, och så blir det åtminstone tre utställningar!
Jag är en självlärd och sent utvecklas konstnär, fast jag alltid gjort nånting kreativt som hobby – målat, dansat, sjungit, spelat teater, slipat stenar och gjort smycken. Men de senaste fem året har akvarellkonsten blivit livsviktig för mig. Jag inser att konst har börjat ta plats i mitt liv på ett helt nytt sätt och numer titulerar jag mig glatt konstnär utan sjåp. Men tyngdvikten är och förblir på kärleken till konsten, och största delen av mitt levebröd får jag från arbetet på min redovisningsbyrå. Där har jag nytta av mångsidig arbetserfarenhet och ekonomutbildning förutom kreativiteten. Nu då barnen flyttat hemifrån har jag dessutom mer tid.
Min största inspirationskälla är naturen – särskilt skärgården. Den får jag njuta av varje sommar då min man Mathias och jag flyttar ombord på segelbåten för närmare två månader. Det går bra att jobba på distans, och att måla i absoluta närheten till naturen är ljuvlig! Min favoritväderlek är storm, men inte då det gäller segling förstås.
JOTAIN MINUSTA
Vuosi 2026 on alkanut vauhdikkaasti – sain tunnustuksen ”nouseva tähti” yhtenä 200:sta yli 2200 teoksen joukosta ennen International Watercolour Masters 2026 -tapahtumaa ennen pidettävässä kilpailussa. Se tuntuu hienolta, vaikka teokseni osallistuukin vain Lilleshallissa toukokuussabtapahtuman virtuaaliseen osaan. Mutta tähti kuin tähti – ei yhtään hullumpaa! Minut valittiin myös mukaan European Confederation of Watercolour Societies -symposiumiin Gdanskiin syyskuussa, ja lisäksi luvassa on ainakin kolme näyttelyä vielä!
Olen itseoppinut ja myöhään kehittynyt taiteilija, vaikka olen aina harrastanut jotain luovaa – maalannut, tanssinut, laulanut, näytellyt, hionut kiviä ja tehnyt koruja. Viimeisten viiden vuoden aikana akvarellitaiteesta on kuitenkin tullut minulle elintärkeää. Huomaan, että taide on alkanut ottaa elämässäni aivan uudenlaisen paikan, ja nykyään kutsun itseäni iloisesti taiteilijaksi ilman turhaa vaatimattomuutta. Painopiste on ja pysyy rakkaudessa taiteeseen, ja suurin osa toimeentulostani tulee työstäni tilitoimistossa. Siellä hyödynnän monipuolista työkokemustani ja ekonomin koulutustani luovuuden lisäksi. Nyt kun lapset ovat muuttaneet kotoa, minulla on myös enemmän aikaa.
Suurin inspiraationi lähde on luonto – erityisesti saaristo. Saan nauttia siitä joka kesä, kun mieheni Mathiaksen kanssa muutamme purjeveneelle lähes kahdeksi kuukaudeksi. Etätyö sujuu hyvin, ja maalaaminen aivan luonnon läheisyydessä on ihanaa! Lempisääni on myrsky, mutta ei tietenkään purjehtiessa.